My Maya


† My Maya on lopetettu 15.07.2016 †

Kiitos kaikesta ♥

Kun polkua mennyttä katselen
sidon muistojen kukista seppeleen
siihen kukat ilon, kuin murheenkin
varrelta polun, jota kuljettiin.

ROTU

SUKUPUOLI

VÄRI, SÄKÄKORKEUS

SYNTYNYT

IKÄ

saksalainen ratsuponi (50%)

Tamma

Tummanruunikko, 148 cm

01.01.2015, Saksa  

10-vuotias

OMISTAJA

KASVATTAJA

PAINOTUSLAJI

KOULUTUS

REKISTERINUMERO

Kira (VRL-13534)

Adele Heidelberg (evm)

Esteratsastus

re 120 cm

VH15-029-0483


30.06.2016 Palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa  ERJ-I palkinnolla pistein (8 + 39 + 20 + 19 + 15 = 101 p.)

Taustaa
Maya saapui Edelsteniin Saksasta sen ollessa 6-vuotias. En käynyt koeratsastamassa ponia ollenkaan, mutta tamman myyjä oli tuttu minulle, joten luotin myyjän sanaan. Mayalla oli jo jonkin verran kilpailtu, joten mikään raaka se ei enää ollut tultuaan Suomeen. Näin ponista aika paljon videoita ja sen sukukin näytti olevan hyvä, joten tein kaupat ponista, vaikka en ollut kertaakaan nähnyt sitä livenä.

Luonnekuvaus

Maya vaikuttaa ensisilmäyksellä kiukkuiselta ja yhteistyökyvyttömältä, mutta ulkokuoren alta paljastuu kuitenkin yritteliäs ja lempeä kilpaponi, joka yrittää etenkin esteillä aina parhaansa.
Hoitaessa Maya voi kiukutella hoitajallensa esimerkiksi näykkimällä, mutta napakka kieltäminen saa tamman yleensä lopettamaan. Poni ei pidä yhtään vieraista ihmisistä ja tamman kanssa saa tutustua aika pitkään ennen kuin se luottaa hoitajaansa. Maya ei tykkää mahan alta ja jaloista harjaamisesta, joten niiden paikkojen harjaamiseen kannattaa varautua pehmeällä harjalla. Satulaa laittaessa Maya saattaa näyttää hapanta naamaa, mutta se ei kuitenkaan pure tai potki. Etenkin satulavyön kiristäminen saa tamman naaman nyrpeäksi. Kuolaimia laittaessa Maya tykkää aina kysellä, että onko pakko, mutta kovin kauaa se ei jaksa laittaa vastaan.
Ratsastaessa Maya onkin lähes päinvastainen kun hoitaessa, se on yhteistyöhaluinen ja se tekee töitä mielellään. Tamma on osaava ja se taitaa liikkeitä Vaativaan B:hen saakka. Ponin kanssa saa kuitenkin hetken tehdä töitä, että se kantaa itsensä kunnolla ja mitäänhän se ei ilmaiseksi anna. Maya vastaa ratsastajan apuihin kuuliaisesti, mutta jos ratsastaja ei ole hereilä, tamma saattaa alkaa nähdä kentän nurkissa mörköjä.
Esteillä Maya on aika vahva, mutta kuitenkin nopea reagoimaan kääntäviin apuihin. Ponin kanssa voi tehdä tiukkiakin uusintateitä, se kääntyy kyllä ja hyppää mistä paikasta vaan. Mitkään erikosesteet eivät ole Mayan kanssa ongelma. Tamma on esteillä aina luotettava ja todella rehellinen joten sen kanssa ei arvitse paljoa pelätä. Joskus vaan Maya ei ihan katso jalkoihinsa ja silloin se saattaa ottaa puomeja alas, mutta jos tammaa käskee pohkeella vähän ennen estettä, niin se nostaa kyllä jalkansa ylös.
Kisapaikalla tamma käyttäytyy fiksusti, mutta läheltä tulevat hevoset voivat saada sen hermostumaan, joten sillä pidetään yleensä punaista rusettia hännässä. Verryttelyssä Maya voi olla aika vahva ja se ei oikein malttaisi kuunnella ratsastajan apuja, mutta radalla se on huomattavasti parempi ratsastaa. Lastaaminen ja trailerista pois ottaminen sujuu hyvin, mutta matkustaminen on ponille vähän hermostuttavaa. Etenkin vieressä olevan hevosen läsnaolo saattaa häiritä sitä.   

 

Sukutaulu

 

i Essen's Hardy

xx, rn 163 cm (evm)

ii Harry

xx, trn, 164 cm (evm)

iii Calvin

xx, rn, 163 cm (evm)

iie Amberg Hertha

xx, rt, 162 cm (evm)

ie Adaliz

xx, rn, 162 cm (evm)

iei Addies Zaschka

xx, trn, 165 cm (evm)

iee Emestina LAZ

xx, vrn, 164 cm (evm)

e Mandy

nf, tprt 143 cm (evm)

ei Maybach

nf, prt 145 cm (evm)

eii Moretti

nf, trt 144 cm (evm)

eie Dagmar D

nf, m 144 cm (evm)

ee Vernier Katherine

nf, prt 142 cm (evm)

eei Locarno

nf, rt 144 cm (evm)

 

eee Riehen-Moon

nf, tprn 145 cm (evm)

 

Mayan isä oli upea englantilainen täysiveriori Essen's Hardy. Väriltään hevonen oli ruunikko ja säkäkorkeutta sillä oli 163 senttimetriä. Essen's Hardylla oli ihanteellinen rakenne ja se sai näytelyissä siitä hyvin pisteitä. Ori syntyi Saksassa suurelle siitostallille, jossa se aloitti kilpauransa esteratsastuksessa. Nuorena siitä huomattiin jo, että sillä oli paljon kapasitettia isoihin luokkiin. Ori kilpaili ammattilaisen kanssa 130 senttimetrin tasolle asti, kunnes hevonen joutui pois kilpailukäytöstä onnettomuuden vuoksi. Essen's Hardy kaatui kilpailuissa ja ratsastajalle sekä hevoselle jäi elinikäisiä vammoja. Ori päätettiin tällöin jättää siitoseläkkeellle, sillä ratsastuksessa sen jalat eivät olisi välttämättä kestäneet enää kovin kauaa. Onnettomuudesta toipuessaan Essen's Hardy muutti pienelle ja rauhalliselle siitostallille maaseudun lomaan. Siellä ori sai astua tammoja ja se ehtikin saada 30 jälkeläistä. Pari vuotta onnettomuuden jälkeen orin jalat alkoivat kipuilla, joten se päätettiin lopettaa 16 vuoden iässä.

Harry oli Mayan isän isä. Ori oli tummanruunikko englantilainen täysiverinen, jolla oli säkäkorkeutta 164 senttimetriä. Harry syntyi Saksassa, josta se kuitenkin myytiin Iso-Britanniaan laukkahevostallille. Isossa-Britanniassa ori aloitti kilpailemaan laukkaratsastuksessa, jossa se menestyi ihan kohtuullisen hyvin. Kilpailujen ohella Harry teki myös siitosorin hommia sen verran mitä kilpailuilta ja treeneiltään ehti. Talli jossa Harry asui, lopetettiinkiin äkillisesti joten Harry meni myyntiin. Ori haluttiin ostaa takaisin Saksaan samalla tilalle missä se oli syntynytkin  ja pian se olikin jo matkalla kohti Saksaa. Saksassa ori kierteli näyttelyissä ja se kantakirjattiin II-palkinnolla. Harry oli omistajilleen hyvin tärkeä ja se saikin viettää elkepäiviään omistajiensa rakastamina. Ori alkoi tehdä myös Saksassa siitosorin hommia ja tammanomistajia kertyi melkein jonoksi asti. Harry sai elämänsä aikana yhtensä 104 jälkeläistä, joista osa kilpailee laukkaratsastuksessa ja osa ratsupuolella. Harry lopetettiin 20-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi.

Mayan isänemä oli tulinen ja temperamenttinen eglannintäysiverinen Adaliz. Väriltään se oli vaaleanruunikko ja säkäkorkeutta se omasi 162 senttimetriä. Adaliz syntyi Belgiassa pienelle yksityistallille. Tamma oli heti varsasta asti luonteikas ja sen kanssa sai tehdä aika paljon töitä maastakäsin, että se ymmärsi ihmisen olevan pomo. Adaliz aloitti kilpauransa amatöörin kanssa esteratsastuksessa helpoista luokista. Hevonen oli hyvin haastava ratsastaa kisoissa ja sen tämän hetkiset omistajat päättivätkin siitä jo muutaman kilpailun jälkeen ettei hevonen jäisi heille. Tamma laitettiin 5 vuoden ikäisenä myyntiin, kun sillä alkoi olla jo vähän kilpailutuloksia, että se saataisiin helpommin myytyä. Adaliz myytiin Saksaan, jossa se pääsi heti ammattilaisen käsiin ja hevonenkin alkoi toimia kisoissa jo paljon paremmin. Adaliz alkoi edistyä nopeasti ja se voitti nuortenhevosten mestaruuden 7-vuotiaana. Adalizilla hypättiin korkeimmillaan 130 senttimetrin luokkia, jonka jälkeen se pääsi siitoskäyttöön. Tamma sai yhteensä 5 jälkeläistä jotka kilpailevat myös esteratsastuksessa. Adaliz lopetettiin 21-vuotiaana kaviokuumeen vuoksi.

Mayan emä Mandy on Isossa-Britanniassa syntynyt newforestinponitamma. Väriltään se on tummanpunarautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy 143 senttimetriä. Mandy on luonteeltaan hyvin tammamainen ja se on pitänyt laumassa aina johtajan paikkaa. Nuorena Mandy toimi harrasteratsuna Englannin maaseudulla, jossa sillä tehtiin paljon pitkiä maastovaelluksia. Poni asui suuressa laumassa pihatossa ja se varsoi kahtena vuotena terveen varsan. Tamma myytiin 8-vuotiaana naapurikaupunkiin nuorelle tytölle, jonka kanssa poni pääsi kilpailemaan. Mandy kilpaili aluksi kouluratsastuksessa poniluokissa. Tamma menestyi kouluratsastuksessa ihan hyvin, mutta sen ratsastaja halusi kokeila miten estekilpailuissa sujuisi. Mandy osoittautuikin oikeaksi rusettihaiksi ja pian ratsukko hyppäsi jo 100cm luokissa. Tamman omistaja kuitenkin kasvoi ulos ponista, joten se jouduttiin myymään jälleen. Mandy löysi kotinsa sen omistajien sukulaisilta Saksasta. Saksassa Mandy meni siitoskäyttöön ja se toimi lasten opetusmestarina. Mandy on varsonut siellä tähän mennessä 2 varsaa ja se jatkaa edelleen siitostammana olemista samassa kodissa.

Mayan emän isä Maybach oli  hurmaava newforestinponiori. Väriltään se oli punarautias ja säkäkorkeutta se omasi 145 senttimetriä. Maybach kuului Ison-Britannian parhaimpiin newforestinponioreihin ja se menestyi hyvin ratsuna ja näyttelyissä. Ori syntyi Ison-Britannian Englannissa arvostettuun newforestinponisiittolaan, jossa se asuikin koko elämänsä. Maybachilla oli erinomainen rakenne ja sen luonne oli todella persoonallinen ja rauhallinen. Ori palkittiin kantakirjaan I-palkinnolla ja se otti melkein kaikista näyttelyistä voiton. Poni kilpaili näyttelyiden ohella esteratsastuksessa. Orilla kilpailtiin 100-110cm luokissa hyvällä menestyksellä. Maybach oli nopea ja se nappasikin lähes aina kisoista ruusukkeen mukaansa. Kilpauransa jälkeen ori siirtyi siitoskäyttöön. Maybach kerkesikin saada yhteensä 110 jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt ponin hyvän rakenteen. Ori jäi kokonaan eläkkeelle 25-vuotiaana ja se sai nauttia kesäisin laitumella löhöilystä ja talvisin se sai viettää aikaansa pihatossa nuorien ponien seurassa. Maybach lopetettiin 28-vuotiaana vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.

Mayan emän emä Vernier Katherine oli 142 senttimetriä korkea newforestinponitamma. Väriltään se oli kauniin pähkinänruskea koristettuna valkoisella piirrolla ja sukilla. Luonteeltaan Vernier Katherine oli hyvin herkkä ja vähän nirppanokka, etenkin ratsastaessa se saattoi saada ratsastajan miettimään toisen kerran miksi nousi tämän ponin selkään. Tamma syntyi Irlannissa vaellustallille maaseudun rauhaan, jossa se aloitti ratsunuransa toimimalla vaellushevosena. Poni oli kuitenkin aika säpäkkä ja varovainen maastossa, sekä se jäi helposti jumittamaan kotipihaan, joten poni laitettiin sitten myyntiin. Vernier Katherine löysi kotinsa nopeasti Irlannista osaavalta seniorikouluratsastajalta. Uuden omistajansa kanssa Vernier Katherine pääsi kilpailemaan kouluratsastuksessa. Alku oli ponin kanssa hankalaa, sillä se osasi uudelle omistajalle tultuaan lähinnä vain jarrun ja kaasun merkit. Tamma alkoi kuitenkin alkuhankaluuksien jälkeen edistymään nopeasti ja ratsukko pääsi kilpailemaan sujuvasti Helppo A tasoisia luokkia. Ratsastajalle tuli kuitenkin pieni vamma, joka esti ratsastuksen. Omistaja ei halunnut laittaa ponia kiertoon, joten se sai jäädä siitoskäyttöön. Poni sai yhteensä 5 tervettä varsaa. Vernier Katherine kuoli äkillisesti 18-vuotiaana ähkyn seurauksena.

Jälkeläiset


Maya on tarjolla jalostukseen
 
s. 07.02.2016   o. Champagne von Edelsten    i. Let's Go Best Loopy      om. VRL-13534
s. 01.05.2016   o. Laurenzio von Edelsten       i. Let's Go Best Loopy      om. VRL-13534


Kilpailukalenteri

22.09.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110 cm - 03/30
27.10.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120 cm- 02/30

22.11.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120 cm- 03/30
21.11.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 05/40
13.11.2015     ERJ     Esteratsastus     
Kutsu          110  cm - 05/40
20.11.2015     ERJ     Esteratsastus     
Kutsu          110  cm - 01/40
28.11.2015     ERJ     Esteratsastus     
Kutsu          110  cm - 04/40
28.12.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 04/30
31.12.2015     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 01/30
05.01.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 03/30
16.01.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 05/30
17.01.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 03/30
20.01.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 04/30
16.02.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 02/30
19.02.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 04/30
15.02.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 03/30
10.03.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 04/50
21.03.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 02/30
22.03.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110  cm - 03/30
27.03.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 01/40
01.04.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 05/30
06.04.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          120  cm - 01/30
16.05.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm     04/30
20.05.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm     05/30
25.05.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm     02/30
16.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    01/40
17.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    02/40
13.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    04/30
17.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    03/30
20.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    05/30
18.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    02/30
19.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    03/30
21.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    05/30
24.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    05/30
25.06.2016     ERJ     Esteratsastus     Kutsu          110cm    05/30
10.07.2016      ERJ   Esteratsastus      Kutsu          110cm    05/30
27.07.2016      ERJ   Esteratsastus      Kutsu          110cm    04/40
29.07.2016      ERJ   Esteratsastus      Kutsu          110cm    05/40
26.07.2016      ERJ   Esteratsastus      Kutsu          110cm    03/30

Valmennukset & Päiväkirja


08.05.2016 - Treeniviikko, omistajan kirjoittama
Tällä viikolla on tullut ahkerasti treenattua. Maanantain aloitimme heti Lenan kouluvalmennuksella. Teimme paljon väistöjä ja taivutuksia ja sainkin ponin tosi notkeaksi. Laukassa teimme paljon vastalaukkaa, joka tekikin meille hyvää, sillä välillä suoraa meneminen tuntuu olevan todella vaikeaa. Tamma oli ainakin lopuksi ihan super ratsastaa. Lena oli tyytyväinen Mayaan ja hän antoi meille paljon hyviä vinkkejä itsenäiseen ratsastukseen. Tiistaina ratsastin ponin itsenäisesti kentällä. Menin paljon erilaisia puomitehtäviä sekä kavaletteja ja ponikin sai keskittyä tehtävissä ihan kunnolla. Maya oli hyvä ratsastaa, mutta välillä kavaleteilla se tuli vähän vahvaksi. Keksiviikkona tammalla oli vapaapäivä, mutta laitoin sen kyllä kävelemään kävelytyskoneeseen puoleksi tunniksi, sekä harjasin sen perusteellisesti. Torstaina oli Marin estevalmennuksen vuoro. Hyppäsimme aika pitkää rataa ja treenasimme uusintaa. Esteet olivat radalla 115-120cm korkeita ja Maya hyppäsi oikein hyvin. Ennen rataa teimme paljon kontollitehtäviä ja Maya tulikin niissä todella hyvin avuille. Perjantaina ratsastin tamman kevyesti sileällä, menin lähinnä pitkin ohjin ja koitin vain saada ponin menemään selkä pyöreänä ja mahdollisimman rentona. Lauantaina lähdimme maastoon tunnin lenkille. Tamma nautti etenkin pellolla laukkaamisesta ja sainkin hetken rauhoitella sitä laukan jälkeen. Kiipesimme paljon mäkiä käynnissä ja Maya saikin siitä hyvää jumppaa takaosalle. Sunnuntaina menin maneesissa perus itsenäisen koulutreenin. Treenasin avotaivutuksia sekä tein paljon siirtymisiä. Tamma ei ollut aluksi kovin hyvä ratsastaa, mutta lopuksi se oli jo parempi. Treenasin laukassa myös vähän vaihtoja, sillä se joskus vaihtaa vaan etuosan ja jää takajaloistaan ristilaukkaan, niin tuli sitäkin sitten treenattua.

02.07.2015 - Maastossa, omistajan kirjoittama
Aurinko poltti selkääni kävellessäni heinikossa laitumella. Varjossa oli viileä, mutta auringossa oli kuuma. Tammalauma oli aivan laitumen perällä, joten minulla kesti melkein 15 minuuttia kävellä sinne asti. Tammat nostivat päänsä ruohon seasta, kun ne näkivät minut. Kävelin Mayan luokse ja kiinnitin riimunnarun sen riimuun kiinni. Annoin ponille pienen porkkananpalan taskustani ja sitten lähdimme tallia kohti.
Tallissa laitoin Mayan kiinni käytävälle, jossa varustaisin sen ratsastusta varten valmiiksi. Harjasin tamman aika pikaisesti, jonka jälkeen laitoin sille suojatjalkaan. Kävin vielä hakemassa satulan ja suitset varustehuoneesta. Satulaa laittaessa Maya vähän näytti hapanta naamaa, niin kuin yleensäkkin. Laitoin ponille vielä suitset päähän, jonka jälkeen olimme valmiita matkaan. Nousin selkään tallin pihassa olevalta jakkaralta, joka oli kyllä vähän hutera, mutta kyllä siitä selkään pääsi. Kiristin vieä vähän satuavyötä ja sitten suuntasimme peltotietä kohti. Ilma alkoi jo viilentyä kun aurinko laski, joten voisimme pitää Mayan kanssa kunnon päästelypäivän. Kun olimme kävelleet noin vartin, pyysin tamman kevyeeseen raviin. Tein ravissa muutaman käyntiin siirtymisen, että sain ponin kuuntelemaan apuja. Kun olimme ravanneet tarpeeksi, siirsin Mayan muutamaksi minuutiksi käyntiin. Tamma vähän pärskähteli ja pureskeli kuolainta suussaan. Hetken kävelyn jälkeen nostin laukan. Menimme aluksi ihan hillittyä laukkaa, mutta pian annoin Mayan mennä niin kovaa kuin se halusi. Tamma rakasti laukata lujaa maastossa ja nytkin se painoi menemään korvat tötteröllä. Tuuli vinkui korvissa ja vedet valui silmistä vauhdin ollessa niin kova. Aloin pikkuhiljaa rauhoittelemaan ponia, että saisin sen joskus pysähtymään. Kun olin saanut siirrettyä Mayan käyntiin annoin sille pitkät ohjat. Tamma käveli reippaasti eteenpäin ja se olisi mieluusti laukannut vielä pidempään. Taputin tammaa kaulalle ja otin hetkeksi jalustimet pois jaloista. Loppuverryttelin Mayaa vielä hetken ennen kuin lähtisimme kotiin päin.

05.04.2015 - Irtohypytystä, omistajan kirjoittama
Tänään Mayan olisi aika näyttää kuinka paljon siltä löytyisi ponnua. Olin pystyttänyt maneesiin jo irtohypytyskujan, jossa oli kolme estettä. Ensimmäinen este oli ristikko, toinen pysty ja kolmas okseri. Ristikon ja pystyn väliin tulisi yksi laukka ja pystyn ja okserin väliin tulisi kaksi laukkaa. Lähdin hakemaan Mayaa tarhasta, jossa se makoili aamuauringon paisteessa. Ponia nousi vaivautuneen näköisenä ylös kun lähestyin sitä, Maya kun olisi mieluusti jatkanut päiväuniansa. Talutin tamman talliin suoraan pesupaikalle, jossa laittaisin sen valmiiksi irtohypytystä varten. Kävin hakemassa muutaman harjan varustehuoneesta. Aloitin harjaamisen pölyharjalla, sillä tamma oli aika pölyinen. Maya näytti välillä hapanta naamaansa, kun harjasin sitä mahan alta. Harjasin vielä pikaisesti jouhet läpi, jonka jälkeen kävin viemässä harjat takaisin paikoilleen ja nappasin samalla tarvittavat varusteet irtohypyttämiseen. Laitoin tammalle vielä suitset ja suojat, jonka jälkeen lähdimme kohti maneesia. Maneesissa juoksutin tamman alkuun, että sen ei tarvitsisi ihan kylmiltään hypätä. Ensimmäisellä kerralla esteet olivat pieniä, noin 60-70cm korkeita. Toiselle kerralle nostin okserin 100cm korkeaksi, mutta muut esteet jätin pieniksi. Maya aukesi okserilla hyvin takajaloistaan ja se hyppäsi hyvällä tekniikalla. Kolmannelle kerralle okseri nousi jo 120cm korkeaksi. Olin todella tyytyväinen siihen, kuinka poni käytti itseänsä hypyssä ja sillä ei ollut aikomustakaan koskea puomiin. Kolmannelle kerralle nostin esteen 130cm korkeaksi, jossa tammalle voisi tulla vähän haastetta. Yllätyksekseni Maya hyppäsi senkin vielä helposti ja se teki siihen vielä muitakin kertoja paremman hypyn, joten päätin lopettaa siihen. Juoksutin tammaa ravissa vielä loppuun ja kävelytin sitä pitkään.

    Virtuaalitalli / Virtuaalihevonen

Ulkoasu ja sen kuva @ 2016 Kira (VRL-13534)